Lomaa pukkaa...

ja lunta pukkaa Suomeen, jonne olen maanantaina rantautumassa. Olisin niin toivonut lumetonta ja noin +5 asteista keliä.... mutta kun ei niin ei.
Toivottavasti taloyhtiöstä löytyy yksi potkukelkka lainattavaksi. Loviisassa kun tuo katujen kunnossapito on pelkkä jalankulkijoiden toive. Viime talvena olin ihan tarpeeksi monta kertaa suorin vartaloin kadulla makaamassa. Jalkakäytävät vedettiin jollain hemmetin kauhakuormaajalla aivan peililiukkaiksi eikä hiekanmurua minnekään. Ihan oikeasti, umpihangessakin on helpompi kävellä. Mutta kaupunki varmaan arvioi, että teknisellä puolella säästetty euro on parempi kuin kymmenkertaisesti sairaanhoidon puolella käytetty... enpä tosiaan enää sinne veroja maksa.... mutta hoitamaan joutuvat, jos turvalleni menen ja joudun turvautumaan kaupungin arvauskeskukseen...
Katsotaan nyt, miten tuo vierailu sujuu...

Marraskuu on lopuillaan

Joo, eikä meikäläiselle löydy omalääkäriä----  Pitää kuulema mennä johonkin jonoon, jossa keskimääräinen jonotusaika on 3 tuntia. Onse ihan kiva mennä kesken päivän mennä kyttäämään jotain hiton dokkaria sinnne. Ehkä on sittenkin helpompaa mennä takaisin suomeen, ja olla siellä työtön kuin olla työssä oleva Espanjassa... varsinkin kun kaikki olisi täällä kunnossa...

Vettä jaksaa sadella...

Talvi on siis tullut myös meille tänne Espanjaan. Vettä sataa harva se päivä ja sen määrä ei ole vähäinen. Sitä tulee kuin saavista. Lämpötila tosin on vielä tuossa 16-18 asteen tienoilla. Joskus olemme niin pilvessä, että ei näy kylää eikä näy merta ikkunoista.
Noh, mieluummin otan vesisateen kuin lumisateen. Ja vesi on hyväksi luonnolle. Ruusut kukkivat ja kaikki alkaa kukoistaa. Keväästä asti kestänyt ruskea kausi (liian vähän sadetta) on väistynyt ja kaikki kasvit ja kukat yrittävät kilvan tunkea kasvustoa tyrkylle. Eli kyllä täälläkin ihan selvästi huomaa vuodenaikojen eron. Lisäksi nyt talvella suuret turistilaumat ovat poissa, eli me vakituiset asukit nautimme "rauhasta".

Koska olen töissä, on meillä tapana ainakin kerran viikossa mennä syömään. Meillä on oikeastaan 3 tasokasta ravintolaa tuossa mäen alla. Ainoa negatiivinen asia on, että joudumme tallustamaan kilometrin verran todella jyrkkää ylämäkeä takaisin. Mutta eihän meillä kiire ole ja ruoka sulaa siinä samalla....
Lisäksi olen perjantaisin suonut itselleni ylellisyyden, nimittäin hieronnan. Urheiluhieroja Sini hilpaisee paikalle ja käsittelee meikäläistä tunnin verran. Siinä sitä vetreytyy. Töissä tulee istuttua niin staattisessa asennossa, että on ihan hyvä saada kunnon hieronta kerran viikossa. Ja vielä kotona, ei tarvitse lähteä erikseen minnekään ja tulla sieltä takaisin.... aah!

Syksy on kyllä livahtanut tosi nopeasti. Katselin kalenteria ja totesin, että hups, alle kuukauden päästä olen menossa käymään Loviisassa. Tosin se on nopea pyrähdys, vain 1,5 viikkoa eikä seuraavasta kerrasta ole tietoa. Ehkä vasta kesällä. Kun en siitä Suomen talvesta todellakaan perusta. Mutta ehkä sitten heinäkuussa.

Jaa-a, pitänee vetäytyä - vaihdoin vuoroa työkaverin kanssa ja menen kello 7 töihin. Mutta sitten sitä pääsee jo kello 15 pois. Ja perjantai on vapaa, sillä olen lauantaina 8-14 töissä.